Korona on käynnistänyt yhteiskunnallisen murroksen. Maaseudun asema on vahvistumassa. On käynnistettävä monipuolinen keskustelu maaseudun uusista näkymistä.

Suomen on myös jatkossa oltava mahdollinen maa kaikille täällä asuville. Tämän oivaltamisessa auttaa maaseutupääoma. Se on monipuolinen kokonaisuus maaseudun aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Maaseutupääoma edistää suomalaisen yhteiskunnan menestystä ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Ympäristön huomioon ottaminen, eettisyys ja paikallisuus ovat vahvistumassa. Suomalainen maaseutu voi vastata ajan henkeen tarjoamalla lähellä tuotettua ja terveellistä ruokaa. Korona-ajan epävarmuus on muistuttanut kansallisen elintarviketuotannon tärkeydestä. Monipuolinen ja eettinen ruuatuotanto on maaseutupääoman keskeinen sisältö.

Maaseutu voi erikoistua uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan hajautettuun energiantuotantoon. Hajautetun energiamallin vahvistuminen tukee kestävää kehitystä ja synnyttää uutta yrittäjyyttä. Ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi Suomi yltää, jos täällä ryhdytään vakavasti kehittämään energiaratkaisuja alhaalta ylöspäin.

Yksi tapa edistää hajautettua energiantuotantoa olisivat energiakylät. Ne kannustaisivat uusiin hajautetun energiantuotannon oivalluksiin. Jälleen kerran osoitettaisiin, että globaalit ongelmat pystytään ratkaisemaan paikallisesti. Laajat sähkökatkot ovat osoittaneet suuryksiköihin perustuvan keskitetyn energiajärjestelmän haavoittuvuuden.

Maaseutu voi vastata uudenlaiseen asumiskysyntään, jossa yhdistyvät väljyys, yhteisöllisyys ja modernin asumisen mukavuudet. Maaseudun maisemallisen monipuolisuuden oivaltaminen maankäytön suunnittelussa avaa uusia näkymiä. Kaupunkikeskeiset kaavoituskäytännöt voidaan unohtaa ja kehittää uuden kylän valovoimainen malli. Maaseutuympäristön tarjoamat mahdollisuudet luoville ympäristöille ja sitä kautta uusille yrityksille ja monenlaisille etätyöjärjestelyille ovat maaseutupääoman vahvistuva osa-alue.

Keskeisiä paikallisyhteisöjen elinvoiman tekijöitä ovat niiden maantieteellisiin piirteisiin sovitetut suunnitteluratkaisut, liikenneyhteydet, joustavasti saavutettavat arjen palvelut, luonnon monimuotoisuus sekä kansalaisia, perinteistä hallintoa ja yrityksiä lähentävä, aitoon vuoropuheluun perustuva päätöksenteko. Elinvoiman tärkeä periaate on läheisyyden ekonomia. Se korostaa yhdyskuntien eheyttä ja arkielämän sujuvuuden huomioon ottamista yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Läheisyyden ekonomian luonnehtimissa paikallisyhteisöissä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat joustavasti saavutettavissa.

Läheisyyden ekonomia liittyy maantieteelliseen oikeudenmukaisuuteen. Sitä ei saavuteta mekaanisella yhdenvertaisuusperiaatteella, jossa ajatellaan… “samalla tavoin Hangosta Utsjoelle”. Oikeudenmukaisuus saavutetaan paikallisyhteisöjen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin perustuvilla räätälöidyillä ratkaisuilla. Läheisyyden ekonomian vahvistaminen olkoon korona-ajan jälkeisen päätöksenteon keskeinen periaate, toivon maantieteen perusta.

Suomen menestyksen suuri kertomus perustuu metsiin. Metsien merkitysjatkumo ei ole katkeamassa, vaikka toisin on kuviteltu. Perinteinen metsäteollisuus monipuolistuu. Uusien metsätuotteiden kirjo on hätkähdyttävä; kerääntymässä on tuoteideoita vaatteista lääkeaineisiin. Metsät muuntuvat, taipuvat ja huojuvat. Metsät eivät petä toiveitamme, mutta vain yhdellä ehdolla: niiden monimuotoisuudesta ja uusiutumisesta on huolehdittava.

Oleellinen ei ole muuttunut. Suomi voi edelleen menestyä, josa taataan maan eri osien asukkaile mahdollisuudet kehittää omaehtoisesti omia paikallisyhteisöjään, vahvistetaan ketterää pienuuden logiikkaa ja sopeutetaan muualta suodattuvat ideat omiin maantieteellisiin olosuhteisiimme. Maaseutupääoma on uusien mahdollisuuksien todeksi tekemisen keskeinen voimavara.

Hannu Katajamäki

Lisää kirjoituksia

 

Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›