Suomen paikalliskehittäjien Lokaali -tapahtumassa Kauhavalla 24.8.2019 pitämäni juhlapuheen lyhennelmä

 

Suomessa liihottaa aave, suuruuden logiikan aave. Palvelut on keskitettävä suuryksiköihin, kilpailutuksen on karsittava pienet ja tehottomat yritykset, pienet paikkakunnat eivät voi menestyä. Keskustelu suuruuden logiikan sanelemien ratkaisujen vaikutuksista maan eri osissa asuvien kansalaisten kannalta ohitetaan. Puhuminen paikallisuudesta ja hajautetuista ratkaisuista leimataan jälkijättöiseksi ja edistyksen vastaiseksi.

Edellytyksiä luova valtio haastaa metropolivaltion

Muutamaan suurkeskukseen perustuva metropolivaltio olisi looginen jatke Suomen nykykehitykselle. Sen toteutuminen johtaisi kuitenkin absoluuttisesti keskittyvään aluekehitykseen ja perinteisen hyvinvointivaltion radikaaliin muuntumiseen.

Metropolivaltion haastaa edellytyksiä luova valtio, joka rakentuu paikkaperustaisesti ja hajautuneesti. Lähtökohtana on, että kansalaisten hyvä elämä ja onni edellyttävät arjen sujuvuuden ensisijaisuuden tunnustamista ja takaamista. Kansalaislähtöinen palvelujen organisointi on mahdollista toteuttaa koko maassa, kaikissa paikallisyhteisöissä. Tarvitaan vain tahtoa.

Yhteiskunta on palautettava paikallislähtöiseksi. Kyse ei ole paluusta menneisyyteen, vaan globalisaation nykyvaiheen edellyttämästä toimintatavasta. Ilman paikallisuuden ja siitä nousevan politiikan vahvistumista yritysmaailman johtamisopeista ammentava suuryksiköitä suosiva yhteiskuntapolitiikka moukaroi yhä armottomammin kansalaisten arjen ympäristöjä, hyvinvointimme perustoja.

Maaseutupääoma vastaa yhteiskunnalliseen kysyntään, uusi demokratia on välttämätöntä

Edellytyksiä luovassa valtiossa maaseutu kytkeytyy kilpailukyvyn ja taloudellisen menestyksen tuottamiseen. Maaseutu voi vastata uudenlaiseen asumiskysyntään, jossa yhdistyvät väljyys, yhteisöllisyys ja modernin asumisen mukavuudet. Maaseudulla tuotetaan lähiruokaa ja se voi erikoistua hajautettuun energiantuotantoon. Maaseudulle voi syntyä valovoimainen biotalous. Maaseutu tarjoaa mielenkiintoisia yrittämisen mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen suitsimisessa maaseutu on osa ratkaisua, toivon tuoja. Tätä on maaseutupääoma ja sen oivaltaminen edistää suomalaisen yhteiskunnan menestystä ja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Maaseudun yhteisöllisyyden perinteellä on käyttöä pohdittaessa kuntien lähidemokratiakäytäntöjä. Tähänastiset kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näennäisen toimivallan alue-elimiä ei kunnissa kannata perustaa. Lausuntoja antavat asukaslautakunnat tai epäselvästi määritellyt kyläparlamentit eivät riitä. Niistä tulee helposti palvelujen karsimista ja maaseudun heikkenemistä voimattomina seuraavia sururyhmiä.

Kansalaislähtöiset pohdinnat voivat liittyä kunnanosiin, mutta yhtä hyvin voidaan käsitellä yleisempiä asioita, esimerkiksi kaavoituksen periaatteita koko kunnassa. On tärkeää päättää tavoista, joilla kansalaisfoorumien esitykset otetaan osaksi päätöksenteon valmistelua. Kansalaisilla tulee olla todellinen vaikuttamisen mahdollisuus. Tähän on toistaiseksi kiinnitetty olemattomasti huomiota.

Uudenlaisen demokratian muoto on myös osallistuva budjetointi. Kunnan talousarviossa varataan esimerkiksi 100 000 virkistysalueiden kehittämiseen. Asukkaille annetaan mahdollisuus ideointiin ja parhaat ideat toteutetaan. Vastaava määräraha voidaan budjetoida esimerkiksi kirjastojen kehittämiseen. Kirjastojen käyttäjät saavat esittää uusia sisältöjä kirjastojen palveluihin.

Hallintouudistusten suunnitteluun on kytkettävä aluevaikutusten arviointi

Ennen hallinnon muutoksia on tehtävä kattava aluevaikutusten arviointi. Jos esimerkiksi poliisihallinnon tai työvoimahallinnon ”rakenteellista kehittämistä” olisi arvioitu paikallisuuuden ja kansalaisten maantieteen näkökulmista, olisi todennäköisesti vältetty nykyiset vaikeudet, jotka ovat aiheutuneet palvelujen etääntymisestä maantieteellisesti liian kauaksi kansalaisten arjesta. Esimerkiksi hallituksen hamuama 75 prosentin työllisyysaste edellyttää henkilökohtaisten työvoimapalvelujen voimallista hajauttamista; enkä tarkoita tällä nettipalveluja.

Erityisen tähdellisiä kansalaisten katsannosta ovat myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevat järjestelyt. Lopputuloksena eivät saa olla kansalaisten arjesta etäällä olevat suuryksiköt, joiden kanssa asiointi edellyttää loppumatonta puhelinrumbaa ja nettinäpräämistä. Edellytyksiä luovan valtion periaate on läheisyyden ekonomia. Läheisyys viittaa tässä yhteydessä maantieteen ohella kansalaislähtöisyyteen ja asioinnin helppouteen.

Monimuotoinen paikallisuus turvaa Suomen menestyksen

Suomen on muutamien ennalta määriteltyjen ”innovaatiokeskittymien” sijaan kiinnityttävä globaalin virtoihin satojen omaehtoisia kehityspolkujaan tavoittelevien paikallisyhteisöjen kautta. Tämä edellyttää maan kaikissa osissa yhteiskunnan takaamaa fyysisen liikenteen ja tietoliikenteen infrasruktuuria, peruspalvelujen tarjoamista lähietäisyydeltä, lähikouluja, kattavia kirjastopalveluja sekä hajautettua korkeakouluverkostoa.

Poliitikkojen, valtamedioiden tähtitoimittajien, ajankohtaisohjelmien juontajien, tviittajien ja kaikkein vähiten aluetutkijoiden asia ei ole tehdä jakoa menestyviin ja menestymättömiin alueisiin. Oikeudenmukaisuus ja sivistysvaltion ihanne edellyttävät kaikkien kansalaisten hyvän elämän edellytysten turvaamista asuinpaikasta riippumatta. Suuruuden logiikka tunnistaa vain murto-osan tulevien menestystarinoidemme aihioista. Monimuotoista paikallisuutta turvaava päätöksenteko vahvistaa Suomen menestystä edistävää toivon maantiedettä.

Hannu Katajamäki

Lisää kirjoituksia

 

Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›