Tulevaisuutta luonnehtivat kansainvälisten ja kansallisten vaikutusyhteyksien lisääntymisestä ja vyyhtiytymisestä seuraavat yllätykset. On osattava reagoida, tuli mitä tuli. Suomen on varauduttava voimistuvaan ulkomailta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, jota kiihdyttävät poliittiset konfliktit ja ympäristönmuutoksen aiheuttama pakko.

Toisaalta on tarpeen muistaa, että taloudellinen menestyksemme ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät tulevina vuosikymmeninä maahanmuuttoa. Oma syntyvyytemme ei yksin riitä. Vahvuutenamme on maantiede, tila ei lopu kesken. Laaja maantieteemme turvaa monipuoliset maankäytön suunnittelun mahdollisuudet. Maantieteemme on muutosjoustavuutemme eli resilienssin merkittävä voimavara.

Aluerakenteemme perushahmo ei ole kahtiajako kaupunkeihin ja maaseutuihin, vaan paikallisyhteisöjen muodostama mosaiikkimainen jatkumo. Suomea on viisasta ja kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista kehittää monipuolisten paikallisyhteisöjen maana.

Paikallisyhteisöjen vastakkainasetteluille ei ole perusteita. Tarvitsemme vahvat kaupungit ja moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavan maaseudun. Suomea on kehitettävä monipuolisten yhdyskuntien kokonaisuutena, se turvaa menestyksemme.

Eriyttäminen on välttämätöntä. Kaupunkiseuduille on taattava omanlaiset ratkaisut. Kaupunkien läheinen asumismaaseutu, maatalouden luonnehtima ydinmaaseutu, ikääntyvien asuttama harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset edellyttävät maantieteellisiin olosuhteisiin sovitettuja maankäytön suunnittelun ja rakentamisen periaatteita.

Pääkaupunkiseutu on nähtävä erityisenä alueena, jonka merkitys koko Suomelle on erinomaisen tärkeä. Samalla on oivallettava, että Suomen tulevaisuuden suuria kysymyksiä ei ratkaista pidäkkeettömällä sisäisellä ja kansainvälisellä muuttoliikkeellä suurimmille kaupunkiseuduille. Se aiheuttaisi asuntopoliittisesti kestämättömän tilanteen. Samalla alkaisi kiihtyvä ghettoutuminen ja sosiaalinen segregaatio saisi yhä hälyyttävämpiä muotoja. Suomen laajan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää maksimaalisesti.

Suomen kilpailukyvyn katsannosta on tärkeää hyväksyä, että metsänkäyttöön perustuva ja muu valmistava teollisuus on Suomessa tärkeää myös jatkossa. Maankäytön suunnittelun on turvattava paikallisteiden kunto ja muu teollisuuden tarvitsema infrastruktuuri. Maassamme on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Niiden ympärivuotisen käytön turvaaminen on tärkeä yhteiskunnallisen päätöksenteon tehtävä.

Viisas eteneminen perustuu maantieteen oivaltamiseen: suurimpien keskusseutujen merkitys on jatkossa suuri, erityyppiset maaseutualueet tarjoavat asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia, jotka on osattava hyödyntää. Eri puolille Suomea kannattaa suunnitelmallisesti synnyttää kasvuvyöhykkeitä. Junaliikenteen tulevassa kilpailuttamisessa on tuettava tätä kehityssuuntaa, koska kasvuvyöhykkeiden luontevana runkona ovat ratayhteydet. Tarvitaan vanhojen ratayhteyksien kunnostamista. Tarvitaan myös uusia ratayhteyksiä.

Kasvuvyöhykkeiden toteuttamisessa tarvitaan tulevien maakuntien saumatonta yhteistyötä. Vailla poliittisia intohimoja on tarpeen pohtia, voidaanko maakuntia yhdistää suuremmiksi, jotta niiden kilpavarustelu ei estä kasvuvyöhykkeiden muodostumista. Kannattaa pyrkiä noin kymmeneen maakuntaan.

 Hannu Katajamäki


Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›