Sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan siirtää maakuntien järjestettäviksi. Kunnille jää kuitenkin tärkeitä tehtäviä: kaavoitus, koulutus, hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen, kestävän kehityksen periaatteiden vaaliminen. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei uusissa kunnissa riitä, vaan sitä täydentämään tarvitaan suoran kansalaisvaikuttamisen tapoja, laajennettua demokratiaa. Puhutaan deliberatiivisesta eli puntaroivasta demokratiasta.

Uuden demokratian tärkeä osatekijä on toimivaltainen kunnanosahallinto. Sen aluejako perustuu kansalaisten tarpeisiin. Todellinen kunnanosademokratia edellyttää alueperustaista budjetointia sekä tarkkaa pohdintaa keskitetysti ja hajautetusti hoidettavista asioista. Oman asuinalueen suunnitteluun osallistuminen ja aito vaikuttaminen ovat tärkeä osa uutta demokratiaa.

Kunnallisvaltuusto päättää kunnan toimivaltaan kuuluvan aluedemokratian sisällöstä ja toteuttamisesta. Näennäisen toimivallan alue-elimiä ei kuitenkaan kannata perustaa. Oman asuinalueensa suunnittelussa kansalaisista on tultava tasaveroisia vaikuttajia. Nykyään heidän kuulemisensa on muodollista, viranhaltijakaavoittajien ehdoilla tapahtuvaa. Liian usein kansalaisten ainoaksi vaikuttamiseen keinoksi jää valittaminen.

Uuden demokratian vakavasti ottavassa kansalaiskunnassa päätetään, missä asioissa kansalaisraateja sekä muita kuntalaisten ja asiantuntijoiden yhteistyöfoorumeita kannattaa käyttää. Kansalaislähtöiset pohdinnat voivat liittyä kunnanosiin, mutta yhtä hyvin voidaan käsitellä yleisempiä asioita, esimerkiksi kaavoituksen periaatteita koko kunnassa. On tärkeää päättää tavoista, joilla kansalaisfoorumien esitykset otetaan velvoittavaksi osaksi päätöksenteon valmistelua. Tämä liittyy myös maakuntien päätöksentekoon. Suoran demokratian niveltämiseen edustukselliseen demokratiaan on toistaiseksi kiinnitetty liian vähän huomiota.

Kunnallisvaltuustojen ja maakuntavaltuustojen on huolehdittava riittävistä resursseista, jotta sosiaalisen median varteenotettavat näkemykset kyetään siivilöimään ja valmistelemaan konkreettisiksi esityksiksi. Nykyisellään sosiaalisella medialla on vähäinen merkitys esimerkiksi kuntien kehittämisessä. Päättäjät ja kansalaiset käyttävät sosiaalista mediaa yksisuuntaiseen viestintään. Sosiaalisen median eri kanavat eivät linkity. Vuoropuhelun kulttuuri on kehittymätöntä. Uuden demokratian digiloikka on ottamatta.

Osallistuva budjetointi on varteenotettava kansalaiskunnan suoran demokratian väline. Kunnan talousarviossa varataan esimerkiksi 100 000 euroa lasten leikkipuistojen kehittämiseen. Lapsille annetaan mahdollisuus ideointiin ja parhaat ideat toteutetaan. Vastaava määräraha voidaan budjetoida vaikkapa kirjastojen kehittämiseen. Kirjastojen käyttäjät saavat esittää uusia sisältöjä kirjastojen palveluihin.

Takertuminen kunnan perinteiseen hallintomalliiin maakuntien perustamisen jälkeen johtaa kehitysavausten kaventumiseen, kansalaisten lisääntyvään vieraantumiseen paikallisesta päätöksenteosta sekä äänestysinnon hiipumiseen kriittisen vähäiseksi. Jokaisessa kunnassa onkin laadittava oma kansalaiskunnan perussopimus. Sen keskeinen periaate on, että uusi kunta on asukkaidensa muodostama yhteisö, jossa edustuksellinen demokratia ja todelliseen vaikuttamiseen perustuva suora demokratia täydentävät ja vahvistavat toisiaan.

Hannu Katajamäki


Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›