Kuuntelin jokin aika sitten toisella korvalla television aamulähetystä. Puheena oli Slush –tapahtuma. Haastateltava intoili, että tapahtumassa oli ollut hienoja pitsejä. Totisesti hän sanoi: ”Hienoja pitsejä.” Hetken luulin, että tämä mainio tapahtuma tekee yhteistyötä Rauman pitsiviikon kanssa, kunnes asiayhteydestä oivalsin, että kyseessä olivat tapahtumassa pidetyt tiiviit esitelmät. Sanakirjan avulla selvisi, että perustana on englannin sana pitch, joka tarkoittaa lyhyttä, oleellisen tiivistävää esitystä, myyntipuhetta.

Olisi liian arkipäiväistä kertoa, että olipa mielenkiintoisia lyhytpuheita. Pitsit tuntuvat ylevämmiltä, itsestäänselvyys kuulostaa näin itseään suuremmalta. On myös vulgaaria puhua yhdessä ideoinnista ja ryhmätyöstä. Miltä nyt kuulostaisi ryhmätyötapahtuma, hackthon sen olla pitää. Suomalaisen musiikin museo aloittaa vuonna 2019. Luonnollisesti sen nimeksi tule Finnish Music Hall of Fame. Se on fine. Jos kirjoitan facebookiin muutaman rivin, on se postaus. Rintani röyhistyy. Kun lähetän lyhytviestipalvelussa tekstinpätkän, on se tviitti. Mieleni ylevöityy.

Olen ollut vetäjänä lukemattomissa suuren yleisön edessä järjestetyissä keskusteluissa. Kun minua ensimmäistä kertaa pyydettiin moderaattoriksi, löi ensin päässäni tyhjää, kunnes kerrottiin, että minun pitäisi toimia seminaarikeskustelun johdattelijana ja kannustajana. Silloin oivalsin, että tätä olen tehnyt ennenkin. Tapailin asennon tapaista: minut oli aateloitu moderaattoriksi.

Jälleen kerran kuuntelin haastattelua. Tällä kertaa radiosta. Puhuttiin työelämästä ja alan asiantuntija kertoi tilanteesta, kun ei ole oikein työssä eikä työtönkään, vaan jossakin in between. Näin arkipäiväinen haastattelu sai järisyttävän syvällisen sävyn.

Edellä olevaa listaa voisi jatkaa loputtomiin. En halua olla tympeä vanhan liiton jäärä, mutta taannoinen puhe hyvistä pitseistä ei enää jaksanut huvittaa. Anyways, turha on vanhan sinnitellä. Tulevaisuutta väitetään tehtävän näin. Hyvä on, jos siltä näyttää. Ehkä seuraava vaihe on pikkukuvakkeisiin perustuva tiedonvälitys tai mitä emojia ne nyt ovatkaan. LOL.

Hannu Katajamäki


Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›