Suomessa on kaksi maaseutututkimuksen suuntaa. Maatalous-metsätieteellinen perinne on vanha ja vakaa. Sen kärki on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Suomen perinteinen maaseutututkimus on kansainvälistä huippua. Myös Luonnonvarakeskus keskittyyy pääosin perinteiseen maaseutututkimukseen.

Suomessa tehdään myös yhteiskuntatieteellistä maaseutututkimusta. Sen volyymi on huomattavasti maatalous-metsätieteellistä pienempi. Maaseutua tarkastellaan kokonaisuutena. Keskiössä ovat maaseudun uusi yrittäjyys, maaseutu asumisen paikkana, palvelujen organisointi, maaseutupolitiikka, maaseudun historialliset kehitysprosessit, maaseudun ympäristökysymykset sekä maaseudun kansalaistoiminta ja uudet suoran vaikuttamisen muodot. Yhteiskuntatieteellisen maaseututkimuksen suomenkielinen pääjulkaisu on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Maaseudun uusi aika –lehti.

Suomeen saatiin perustettua 2000-luvun alussa eri yliopistoihin kymmenkunta yhteiskuntatieteellisen maaseututkimuksn professuuria. Nyttemmin niitä on vähemmän, koska yliopistot eivät ole myöntäneet kaikille jatkoaikoja. Myös monitieteistä maaseutuopetusta antanut usean yliopiston yhteistyönä syntynyt Rural Studies on lopahtanut.

Yliopistojen nykyisen ansaintalogiikan näkökulmasta maaseutuopetus ja maaseutututkimus eivät ole riittävän tuottavia. Opetusverkostot muiden yliopistojen kanssa eivät kiinnosta. Tämä on seurausta vuoden 2010 yliopistolaista. On alkanut tiettyjen alojen kurjistamisen aika. Varsinkin humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet ovat heikkenemässä. Tätä kutsutaan profiloinniksi. Uusliberalistisen yliopistopolitiikan huumassa on jäänyt huomaamatta, että on kansallisesti tärkeitä teemoja, jotka ovat yhdelle yliopistolle liian pieniä, mutta Suomelle merkittäviä. Yksi on maaseutututkimus ja –opetus.

Kansallisesti tärkeitä teemoista huolehtiminen edellyttää yliopistopolitiikkaan avarakatseisuutta ja vastuullisuutta. Muutoin kokonaisia tieteenaloja uhkaa lopettaminen.

Suomi on suuren maaseudun ja pienten kaupunkien maa. Suomen olisi viisasta erikoistua maaseutututkimukseen. Kaupunkitutkimuksen suurvaltaa ei Suomesta tule, sillä meillä ei ole omasta takaa riittävästi tutkimusmateriaalia.

Hannu Katajamäki


Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›