Vaasan ja Seinäjoen asetelma koetaan usein kilpailutilanteeksi. Jatkossa ei kuitenkaan menestytä tällä asenteella, sillä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tilannetta on tarkasteltava käynnissä olevan metropolivaltiopolitiikan näkökulmasta.

Suomeen tavoitellaan jatkossa noin viittä keskusaluetta, joiden kautta Suomi pääosin kytkeytyisi globaalin virtoihin. Enemmän tulisi toki käydä keskustelua tämän näkemyksen tarkoituksenmukaisuudesta. Voisiko visiona olla myös hieman hajautuneempi yhteiskunta ? Onko muunlaisista maantieteellisistä ympäristöistä tuotu metropoliajattelu ylipäätään sovelias Suomen olosuhteisiin ?

Toisaalta on myös pohdittava, millä tavoin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla voitaisiin varautua metropolivaltiopolitiikan lopulliseen läpimurtoon. Millä tavoin voitaisiin yhdessä estää joutuminen valtavirran ulkopuolelle ? Pohjanmaan maakuntiin tarvitaan aluekehittämisen syvähenkinen asetelma.

Kuntauudistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Samaan aikaan suurentuvien kuntien kanssa on pohdittava, millä tavoin Vaasa ja Seinäjoki voisivat muodostaa yhtenäisemmän, toisiaan vahvistavan keskittymän. Todennäköisesti Vaasa ja Seinäjoki eivät edes kuntaliitoksilla yllä erikseen valtakunnan sarjaan, mutta yhdessä ne voivat sen tehdä. Olisi myös toivottavaa, että keinotekoinen raja Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välistä poistuisi. Maakuntaraja estää kunnianhimoisen aluekehittämisen. Olisiko järkevä edetä yhteisessä maakunnassa kaksoiskeskusstrategialla ?

Vaasan seutu ja Seinäjoen seutu täydentävät toisiaan. Seinäjoella on vahva elintarviketalouden keskittymä, jossa maaseutu ja kaupunki muodostavat toiminnallisesti luontevan yhteyden. Vaasan seudulla on energia-alan valovoimainen keskittymä, johon maaseutu liittyy luontevasti, koska edellytykset vahvistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa hajautetun energiantuotannon liiketoimintaa ovat mitä lupaavimmat. Kaksoiskeskus on tulevaisuuden katsannosta erikoistunut kahteen tähdelliseen: energiaan ja ruokaan.

Kaksoiskeskuksen erikoistumisaloista ponnistaa kiinnostavia yhteisen pohdinnan aiheita, jotka liittyvät esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan, korkeakoulupolitiikkaan, liikennejärjestelyihin, maankäytön suunnitteluun sekä palvelujen järjestämiseen. Seinäjokea ja Vaasaa yhdistävästä raideyhteydestä kehittäisiin kaksoiskeskuksia yhdistävä toiminnallinen silta, jonka vaikutuspiiriin suunniteltaisiin kiinnostavien yhdyskuntien nauha. Niissä väljään asumiseen yhdistyisi nopea pääseminen Seinäjoen ja Vaasan keskustoihin. Junayhteys koukkaisi Vaasan lentoaseman kautta. Uuden vuosituhannen raittikylässä asuisi kymmeniä tuhansia asukkaita. Syntyisi valovoimainen Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskeskusta yhdistävä kehityskäytävä.

Kaksoiskeskusstrategia toisi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen valtakunnallisissa ja kansainvälissä mittelöissä tarvittavaa kilpailukykyä ja volyymia. Omaksuttu strategia ja keskusseutuja vahvistavat kuntaliitokset synnyttäisivät reilusti yli 200 000 asukkaan toiminnallisen alueen. Kaksoiskeskus kehityskäytävineen olisi monipuolisten kaupunki- ja maaseutumaisten asuinalueiden yhteisö, jossa sovellettaisiin raideliikenteen tarjoamia uusia mahdollisuuksia joukkoliikenteessä, kehitettäisiin kansalaislähtöisiä lähidemokratian muotoja, tehtäisiin kiinnostavia korkeakoulupoliittisia avauksia sekä erikoistuttaisiin ruokaan ja energiaan.

Hannu Katajamäki


Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›