Vaatii rohkeutta esittää totutusta poikkeava ajatus, koska sen jälkeen iskee suomalainen logiikka. Ei suinkaan ryhdytä pohtimaan, miksi ajatus on mielenkiintoinen ja miten sitä voitaisiin kehittää, vaan joukolla halutaan osoittaa ajatuksen mahdottomuus. Tämä on suomalaisen luovuuden kova ydin.

Esimerkkejä on lukemattomia, mutta tässä yhteydessä mainitsen ainoastaan yhden. Jokin aika sitten hallitus esitti kiinteää 400 euron ostotukea sähköpyörille. Näin työmatkapyöräily lisääntyisi ja päästöt vähenisivät. Ajatus ammuttiin alas lähes hysteerisesti. Ehkä idea kiinteästä ostotuesta olikin huonosti harkittu. Parempi vaihtoehto olisi prosenttiosuus pyörän hankintahinnasta; kannustettaisiin laadukkaiden pyörien hankintaa. Tosin uskon, että lopputulos olisi ollut sama: täystyrmäys.

Jäätyäni eläkkeelle vuoden 2016 lopussa olin rapakunnossa. Olin vuosikymmenien ajan laiminlyönyt fyysisestä kunnostani huolehtimisen. Muu oli ollut tärkeämpää. Huomasin, että normaali pyöräily oli minulle liian raskasta. Pyöräily oli muuttunut kamppailuksi massivista hengästymistä ja jalkojen tönkkööntymistä vastaan. Ei siitä tullut mitään.

Pitkään emmittyäni päätin hankkia vankan matalarunkoisen sähköpyörän. Ihmeellisesti pyöräilyn ilo palasi. Jaksoin pyöräillä pysähtymättä pitkiä matkoja. Voi kevätaamujen riemua heräävän Turun kaduilla ja kujilla. Kauppamatkat alkoivat sujua kuin ajatus. Kunto koheni ja mielialani reipastui. Raihnas kroppa heräsi henkiin ja ajatukset seestyivät.

Sähköpyöräilyn tukeminen olisi ilmastonmuutoksen suitsimisen ohella myös tehokasta ennalta ehkäisevää kansanterveystyötä. Sähköpyörätätuen kiihkoisat tyrmääjät eivät ymmärtäneet, mitä he tekivät. He riistivät mahdollisuuden monilta heikkokuntoisilta tuntea liikunnan riemu, kevätaamujen suloisuus ja mielialan koheneminen. Viisaat päättäjät tukevat sähköpyöräilyä. Rahat saadaan takaisin moninkertaisesti, kun kansanterveys paranee ja ilo lisääntyy.

Hannu Katajamäki


Blogin kirjoittaja

hannu katajamaki

Itseni ja toivottavasti myös muiden mielen virkistykseksi teen ajankohtaisia huomioita. Kiinnostukseni kohteet ovat monet. Vielä en osaa arvioida, mihin matka johtaa. Tie on avoin ja risteyksiä on paljon. Tämä matkaanlähtö on täynnä lumousta.

Jäin eläkkeelle 1.12.2016 Vaasan yliopiston aluetieteen professuurista. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori.

- Hannu Katajamäki

Tutustu minuun ›